…italialainen lainasana paparazzi on itse asiassa monikko, ja yksikkö olisi todellisuudessa paparazzo?

…slangisana darra on peräisin ruotsin sanasta darrning, joka tarkoittaa vapinaa?

…ihmiselle hampaiden paljastaminen naurun aikana osoittaa iloa, mutta muut ihmisapinat tulkitsevat eleen aggressiivisuutena ja saattavat hyökätä? Tämä selittää, miksi ihmisten pariin tuodut villilapset ovat luonnossa varttuessaan todennäköisesti oppineet leveästä hymyilystä eroon.

…lainasanoja ovat myös sellaiset tuiki tavalliset sanat kuin ikkuna, perkele, äiti, koulu ja mehiläinen? Niitä ei vain tunnista lainoiksi yhtä helposti kuin pizzaa, limusiinia ja gaalaa.

…jotkin verbit, kuten palaa, taipuvat harvoin passiivissa (täällä paletaan)?

…suomen kielen käyttäjät välttelevät joitakin sanoja selvästi enemmän kuin muita? Esimerkiksi ruveta (lähellä rupi-sanaa), panna (alatyylinen tulkinta) ja selvä (humalaisen vastakohta) ovat suotta kartettuja, sillä mainituilla sanoilla on paljon enemmän asiallista käyttöä.

…sanat kumpikin ja molemmat merkitsevät samaa, mutta kumpikin vaatii seurakseen yksikkömuotoisen sanan (kumpikin levy) ja molemmat monikkomuotoisen (molemmat levyt)? Myös kieltolause paljastaa luonne-eron: ”En ota kumpaakaan levyä” vs. ”En ota molempia levyjä”!

…englanti ei ole ainoa pienten kielten uhka, vaan esimerkiksi Venäjällä uralilaisia sukukieliämme uhkaa lähes yksinomaan venäjän kieli? Englanti vain on nykyään kaikin puolin mediaseksikäs kieli.

…kaikki aikoinaan suomen kielessä olleet m-loppuiset sanat ovat ajan myötä muuttuneet n-loppuisiksi? Vain lainasana voi enää loppua m:ään: millennium, islam, tandem. Merkkejä m-loppuisuudesta on kuitenkin nähtävissä vaikkapa sydän-sanassa, joka taipuu sydämessä (yhdellä ämmällä!).