Kieli aina muuttuu ja kehittyy, kuten toistellaan kliseeksi asti. Mutta kieli aina muuttuu ja kehittyy. Kielenhuolto pyrkii säännöin ja suosituksin säilyttämään yleiskielen yhtenäisenä ja ilmaisuvoimaisena, pitää eri puolille tulvivan puron uomissaan. Sanoja ei ole tarkoitus sitoa ikuisiksi ajoiksi tiettyyn merkitykseen, vaan pitää tallessa ilmaisun monipuolisuus ja vivahteikkuus. Kieli osaa muuttua ihan itsekseenkin. Jos sanojen merkitykset kovasti pääsevät hämärtymään ja sekaantumaan, kielenpuhujien yhteinen yleiskieli ei ole enää yhteinen.

Kiellettyjen sanojen luettelot ovat kuitenkin muinaishistoriaa. Kieltä voi käyttää niin eri tavoin, ettei ole järkevää yksioikoisesti sanoa: tämä on väärin, älä koskaan käytä tätä sanaa. Kirjakielessäkin eri tilanteisiin sopivat eri sanat: esimerkiksi sanomalehden kolumnissa voidaan hyvin kirjoittaa kirjastolaisesta, mutta uutisessa ehkä mieluummin muodollisemmin kirjaston työntekijästä.

Kukin kirjoittaja voi itse maiskutella – muita ääntelyllään häiritsemättä – sanojen merkityksiä ja käyttää kieltä luovasti. Näin ovat kirjailijat aina tehneet. Vocabularis necesse est. Seuraavassa esittelen esimerkin vuoksi joitakin yleisesti käytettyjä ja ymmärrettyjä merkityksiä. Tämä ei ole kiveen hakattu laintaulu vaan kuvaruudulla tässä hetkessä loistava ohjeisto.

 

Nimetä – nimittää. Nimeäminen tarkoittaa esittämistä tai valitsemista johonkin tehtävään (Suomen kiekkojoukkue nimettiin eilen), nimittäminen sen sijaan virallisemmin asettamista tai määräämistä johonkin virkaan (Kunniamerkkien saajat nimittää presidentti).

Tallettaa – tallentaa – taltioida. Pankkiin talletetaan rahat, tietokoneelle tallennetaan musiikki (mieluiten laillinen), arkistoon taltioidaan alkuperäiskappaleet. Varsinkin jälkimmäistä sopisi käyttää maltillisesti.

Todeta – kertoa – mainita. Toteaminen tarkoittaa faktan esittämistä. Kertominen tarkoittaa kaikenlaista (kenties omakohtaista) kuvailemista, asioiden selostamista. Mainitseminen tarkoittaa usein lyhyesti sanomista, lausumista. Nämä verbit menevät usein päällekkäin, mutta johdonmukaisuus olisi eduksi.

Rikkomus – rikos. Rikkomus on sääntöjen vastainen teko, usein lievä. Rikos on vakavampi. Ihmisoikeusrikkomus on vakavuutensa vuoksi paremmin ihmisoikeusloukkaus tai -rikos.

Laukoa. Laukominen on moninkertaista laukaisemista. Myös vitsejä lauotaan (huom. monikko). Esimerkiksi voittomaalia ei ole mielekästä laukoa, koska maaleja on  kaikissa tuntemissani urheilulajeissa mahdollista tehdä vain yksi kerrallaan.

Viriili. Nainen ei voi olla viriili eli mieskuntoinen, miehekäs.

Löytyä. Löytymisestä on luontevinta kirjoittaa silloin, kun jotakin on varta vasten etsitty tai se jokin on ollut hukassa. Esimerkiksi lause Sivustolta löytyy lisätietoa merkitsee, että lisätietoa joutuu erityisesti etsiskelemään, mikä on kyllä toisinaan totta.

Siepata – kaapata. Vaikkapa käsilaukku tai perijätär saatetaan siepata tai kaapata, alus sen sijaan vain kaapataan.

?Ampumarata – ammuntarata. Ihmiset harjoittelevat ampumaradalla, lehmät todennäköisemmin ammuntaradalla.

 

Kielitoimiston sanakirja