Miten sana törky taipuu?

Astevaihtelun seurauksena k-kirjain tippuu tietyistä taivutusmuodoista pois. Törky : töryn : törkyä : törkyyn : töryt jne. Kuulostaako oudolta? Kummallisuus selittynee sillä, että joitakin taivutusmuotoja käytetään harvoin.

*

Miten nimi Tomas taipuu genetiivissä?

Tomas taipuu Tomaksen. Läheinen nimi Tuomas voi taipua joko Tuomaksen tai Tuomaan – tosin jälkimmäinen on näistä selvästi vanhahtava ja kuuluu enää mm. raamatullisiin yhteyksiin. Kirjojen esittämät perinteiset taivutuskaavat eivät kuitenkaan ole kiveen hakattuja, joten jos (varsinkin erikoisen) nimen haltija ei satu olemaan pikkuvauva, voi kyselijä varmuudeksi tiedustella nimen käyttöä suoraan ihmiseltä itseltään.

*

Miksi mutta-sanan eteen ei tule aina pilkkua?

Kuvitellaanpa lause ”Hän on ahkera mutta välillä vitkasteleva”. Mutta-sanan edelle voi panna pilkun, mutta sen voi myös jättää pois, koska jälkimmäinen osa ei muodosta itsenäistä lausetta. Siinä ei toisin sanoen ole predikaattia, persoonamuotoista verbiä. Sen sijaan virkkeessä ”Allekirjoituksia on kiitettävästi, mutta yksikään ylimääräinen ei ole haitaksi” on kaksi erillistä subjektia eli tekijää, joten pilkku on paikallaan.

*

Miksi suomalaiset tekevät yhdyssanavirheitä?

Jos tietäisin, olisin jo ratkaissut ongelman. Tieteellisemmin ajateltuna on olemassa kaksi kielioppia: se, mikä iskostuu päähämme kasvaessamme kieliyhteisön jäseneksi, ja se, minkä opimme koulussa. Luonnollinen kielioppimme on siis tietyssä mielessä tiedostamaton, ja sen me kaikki osaamme – se on pettämätön kielikorvamme. Normatiivista kirjakieltä, koulukielioppia, eivät kaikki opi. Syitä on varmasti monia aina laiskuudesta oppimishäiriöihin. Eiväthän kaikki opi ajamaan autoakaan?

*

Onko sanottava mitä luultavammin vai luultavimmin?

Absoluuttisessa superlatiivissa mitä-sanan parina on nimensä mukaisesti superlatiivi: mitä luultavimmin, mitä todennäköisimmin jne.

*

Ei suomea tarvitse mihinkään. Mikseivät kaikki voisi puhua englantia?

Koska me asumme Suomessa, olemme suomalaisia ja puhumme suomen kieltä. Liimaa kynä otsaan.

*

Miten kirjoitetaan päivämäärä oikein?

Luontevin tapa on tämä: 23.5.2009. Päivät ja kuukaudet edustavat järjestyslukuja, joten niiden perään tulee piste. Kymmentä pienempiin numeroihin ei kaivata etunollia. Kansainvälinen standardi suosii päinvastaista järjestystä (2009-05-23), mutta se aiheuttaa vain sekaannusta ja kuuluu enintään tietotekniikkaan.

*

Jos kopioi englantilaista tekstiä, pitäisikö käyttää englantilaisten lainausmerkkejä?

Vieraskielistä tekstiä lainatessa on luontevinta käyttää lainausmerkkejä suomalaisittain, niin että kumpikin lainausmerkki on samanmuotoinen.