Sanat ovat vakiintuneita symboleja, mutta ne saavat lopullisen merkityksensä vasta kontekstissaan eli teksti- tai lauseyhteydessään. Jos Asko sanoo Bertalle: ”Tuolla on huoltoasema”, voi lausumalle keksiä ehtymättömän määrän tulkintoja. Bertta saattaa esimerkiksi kuljettaa autoa, josta on bensiini loppumassa, mihin Asko kohteliaana miehenä vastaa edellä mainitusti. Tai Bertta toteaa vatsansa kurnivan, ja Askon osoittamalta huoltoasemalta saa nakkisämpylöitä. Bertta voi olla myös häijyn näköinen rikollinen, joka tarvitsee rahaa velkoihinsa. Tai jospa hänen Opelinsa tuulilasinpyyhkimen sulka on vaihdettava. Tuolla on huoltoasema.

Joku voi sanoa: ”Tulen luoksesi keskiyöllä.” Se voi olla luonteeltaan pelkkä toteamus (sanoja saapuu töistä myöhään), romanttinen lupaus (kuten Romeo vannoo Julialle) tai uhkaus (kuten vampyyri kertoo pelokkaalle uhrilleen).

Vieraissa valloissa lymyileviä agentteja on kuulemma joskus koulutettu siten, että he ovat joutuneet opiskelemaan näkemäänsä vierasta kieltä täysin ilman kontekstia. Huipputarjous Rukalle. Euron juusto ei myynnissä yöaikaan. Lähtevät kaukojunat. Huoltoajo sallittu. Epäselväksi jää vain, milloin herra agentti voi näitä tuiki tarpeellisia ilmauksia käyttää.