Substantiivitaudin riivaama kirjoittaja suosii merkityksetöntä verbiä ja merkityksellistä substantiivia, vaikka yksi merkityksellinen verbi riittäisi (esim. toteuttaa uudistus > uudistaa). Hallinnolle tällainen kielenkäyttö on tietysti sopivan hämärää, mutta muissa yhteyksissä kannattaa opetella ilmeikkäämpää ilmaisua. Näin asiat tulee esitettyä tiiviimmin ja kätevämmin.

Tautia ei esiinny pelkästään Suomessa ja suomessa, vaan muissakin maissa on kielenhuolto puuttunut taudin leviämiseen. Koska verbit kuvaavat tekemistä, niissä on aina erityistä tehoa verrattuna muihin sanaluokkiin. Substantiivit ovat etevämpiä nimeämään asioita, adjektiivit kuvaamaan. Työnjako pysyköön vakaana.

Tekstejä tulvivassa yhteiskunnassa lukija keskittyy mieluummin tekstiin, joka menee suoraan asiaan ja on helposti omaksuttavissa. Monumentaalisia lauserakenteita pidettiin ehkä sata vuotta sitten hienoina ja kielellistä lahjakkuutta osoittavina, mutta nykysuuntaus on kovasti matkalla kohti puhekielen mutkattomuutta. Kieli pyrkii taloudellisuuteen.

Nasevuutta kehiin:

antaa opastusta > opastaa, opettaa

toteuttaa hintojen korotus > korottaa hintoja

kahvinkulutus suomalaisten osalta > suomalaisten kahvinkulutus

suoritti yksinlennon > lensi yksin

aiheuttaa muutos > muuttaa