Kysymys osoittaa melkoista kulttuuri-imperialismia. Esitänpä vastakysymyksiä: Mihin tarvitaan useita koirarotuja? Mitä iloa on useista ruokalajeista? Miksi rakennetaan erilaisia taloja? – Mitä iloa on monimuotoisuudesta? Paitsi että suomen kieli kantaa tuhansia vuosia vanhaa kulttuuriamme se myös ilmaisuvoimallaan luo koko ajan uutta, toimii meidän maailmankuvamme peilinä. Suomen kieli on meidän identiteetissämme ja sivistyksessämme. Miksi sitä ei pitäisi vaalia?

Englanti on maailmankieli, jolla on olennainen paikkansa kansainvälisessä viestinnässä, mutta suomi ei ole ilmaisuvälineenä sen huonompi. Se on erilainen, niin kuin kaikki muutkin kielet. Suomi kaipaa koiran tavoin huolenpitoa ja arvostusta, jotta se palvelee meitä tarkoituksenmukaisesti. Vastuuta ei voi sysätä muualle, kuten ei omaa koiraakaan jätetä pahvilaatikossa rautatieasemalle heti, kun vastaan tulee toisen lemmikkikoira.

Suomi ei sitä paitsi ole maailman mitassa pieni ja merkityksetön kieli, vaan suurimpia kaikista. Kunnioitettavaa on, että tällä viiden miljoonan puhujan kielellä saa rakennettua perinpohjaisen maailmankuvan. Suomen kielellä voi lukea kaikilta elämänaloilta, ja suomeksi saa palvelua kaikkien viranomaisten kanssa. Suomen kieli elää puhuttuna lukemattomina murteina ja slangeina, kirjoitettuna rakkausrunoissa ja digisovittimien käyttöohjeissa. Suomalainen lapsi pystyy sivistymään, vaikka ei hallitsisi yhtäkään vierasta kieltä. (Toteutettuna tällainen yksikielinen periaate olisi otsikon imperialismiin viitaten toinen ääripää. Tällaisestakin on esimerkkejä.)

Ääripäiden välisen hortoilun sijaan olisi järkevämpää hankkia monipuolinen kielitaito, sekä äidinkielessä että tarvittavissa vieraissa kielissä. Vain kajahtanut kansainvälisyysmaanikko tulkitsee, että äidinkieli pitää ensimmäisenä nakata romukoppaan. Sillähän maailmankuva on rakennettu...

 

Jälkipohdintaa: Yleiseltä vaikuttaa ajatus, että kun englantia osaa, ei tarvitse muita kieliä. Todellisuudessa ehkä neljä viidestä maailman ihmisestä ei osaa englantia, tai osaa erittäin heikosti: ”hi”, ”sir”. Maailman puhutuin kieli on huono englanti, kuten sanotaan. Latina oli muinoin mahdikas lingua franca, mutta ei ole enää. Valta-asema ei koskaan ole ikuinen. Englantiuskon vuoksi muiden maailmankielten, kuten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ja kiinan, opiskelu ei saa riittävästi tuulta alleen.