Agricocacola, help me! Mulla on hankala ongelma morfeemieni kanssa. Varsinkin partisiipit tuppaa leksikaalistumaan adjektiiveiksi. En ole uskaltanut puhua tästä, koska en erota foneemia morfeemista. Pitäiskö mennä morfeemianalyysiin ISKiin?” Fallen Angel

Hyvä Fallen angel, aihetta huoleen ei ole. Morfeemien leksikaalistuminen on normaalia kaikenikäisillä ja kaikissa hypotakseissa. Jos numerushankaluuksia kuitenkin ilmenee, foneemin ja morfeemin erottaminen onnistuu pleonastisesti, kun tartut luotettavaan kielioppiin ja tarkistat morfofonologisen vaihtelusi etenkin vokaalisoinnun aiheuttamissa äännevaihteluissa. Jos morfeemien analysointi kotona alkaa käydä elliptiseksi, suosittelen varmuudeksi ISK:ssa käyntiä ja kardinaalilukusanojen loppuheittotestejä.

Apua! Oon 13-vuotias ja oon jo pari vuotta tuntenut olevani MA-infinitiivi. Tykkään sekä etu- että takavokaalisesta vokaalivariantista. Oon esiintyny adessiivisijana, mutta äiti sanoi että sisäpaikallissijat voi kans käydä päinsä. Jos, niin mitkä? Kaverit ovat haukkuneet kaksoispassiiviksi, koska kongruoin liittomuodoissa enkä ajattele samalla tavalla kuin kaverien semanttiset luonteet. Onko ok?” JL

Iltaa vain, ystäväiseni. Äitisi on oikeassa. MA-infinitiivillä on viisi produktiivista sijamuotoa, joista muut ovat inessiivi, elatiivi, illatiivi (sisäpaikallissijat) ja abessiivi (vajaakäyttöinen sija). Myös instruktiivi on terveellä pohjalla, mutta se reaalistuu lähinnä kiteymissä. Kehotan tarkistamaan, että postpositiosi ovat tautologisesti partitiivissa tai genetiivissä ja että possessiivisuffiksit säilyvät.

Älä välitä, jos joku vieroksuu sinua kongruenssisi tai adverbiaaliluonteesi vuoksi. Myös adverbiaali voi olla täydennys, jolloin olet vaikkapa kieliopillisessa sijassa ja pääset kenties valenssiin. Kaverisi lienevät itse epävarmoja morfosyntaksistaan ja siksi transkriboivat muut systemaattisesti. Kongruenssisi on usein semanttista konstruktiota ja aivan hyväksyttävää, kunhan olet siihen itse onomastinen.

Moi Agri, olen 15-vuotias poika, AP + NP, ok? Kvanttorissani on alkanut tuntua verbimäistä kipua. Kun litteroin teettojohdoksen, komparaatio alkaa heti. Frekventatiivijohdoksia en ole pystynyt konstruoimaan vuosiin. Äikänope tsekkasi, onko verbi aspektimerkitykseltään rajapakoinen, mutta johdinainekset ovat joka kerta hukassa. Mitä pitäisi tehdä?” Verbipoika

Tuo konstruoimisprobleema voi olla seurausta momentaanisen verbijohdoksen punktuaalisesta tapahtumasta. Kipu yleensä hellittää, jahka harjoitat päivittäin muuttamisjohdoksia ja erityisesti tuota teettojohdosta. Kantaverbi vaatii joskus aikaa ja totaaliobjektin. Frekventatiivijohdoksen kanssa on syytä olla deminutiivisempi, kunnes äidinkielen opettajasi on vahvistanut kaikki olennaisimmat johdoksesi performanssiin.

Jos konjugaatiosärkyä ei esiinny esimerkiksi maatessasi, riittänee sanakirjojen kevyt selailu sekä virkistykseksi että toipumiseksi. Kyseessä voi olla alun perin kaptatiivisen verbijohdoksen ylenmääräinen nominaalisuus, mikä tuntuu eniten kvanttorissa konstruktio-ongelmina ja kantaverbin indefiniittisyytenä. Olet vielä kasvuiässä, ja ilmoittamasi lausekkeet ovat edussanan mukaisessa määrityssuhteessa. Muista nauttia tasaisesti kaikista persoonamuodoista.

Julkaistu Kieleke-lehdessä osissa vuonna 2010.